Rakkaat lapseni,
Haluan teidän tuntevan Jeesuksen Kristuksen, sillä kaikkien tulisi tuntea hänet. Hän oli paras ihminen, joka on koskaan elänyt maan päällä. Ja hän oli niin surullinen niiden puolesta, jotka tekivät pahaa, että kukaan ei ole ikinä ollut niin surullinen ja pahoillaan niiden puolesta, jotka olivat sairaita tai vaikeuksissa, että kukaan muu ei ole ollut niin pahoillaan. Hän on nyt taivaassa, minne mekin toivomme pääsevämme ja jossa toivomme tapaavamme toisemme kuolemamme jälkeen. Siellä kaikki ovat onnellisia. Ja se on niin ihana paikka, että kukaan ei voi tietää kuinka ihana se on ennen kuin kuulee, kuka Jeesus oli ja mitä hän teki.
Hän syntyi kauan sitten. Siitä on jo yli kaksituhatta vuotta. Se paikka, jossa Jeesus syntyi oli nimeltään Betlehem. Hänen äitinsä ja isänsä asuivat Nasaretissa, mutta he olivat joutuneet menemään Betlehemiin hoitamaan tiettyjä kiireisiä asioita. Hänen isänsä nimi oli Joosef ja äidin nimi Maria.
Betlehemissä oli silloin paljon ihmisiä, jotka olivat tulleet Betlehemiin samasta syystä kuin Joosef ja Mariakin. Ihmisiä oli niin paljon, että kaikki hotellihuoneet olivat varattuina, eikä paikallisten ihmisten koteihinkaan enää mahtunut asumaan. Tästä syystä Maria ja Joosef joutuivat nukkumaan tallissa, joka on oikeastaan eläinten asuinpaikka. Siihen talliin Jeesus Kristus sitten syntyi. Tallissa ei ollut vauvansänkyä. Niinpä Maria laittoi kauniin pienen poikansa nukkumaan syöttökaukaloon. Syöttökaukalot ovat hevosten lautasia. Silloin kun niissä ei nuku pieniä kauniita lapsia, niihin laitetaan hevosten ruokaa ja hevoset syövät niistä. Tällaisessa Jeesus Kristus sai nukkua ensimmäisen yönsä maan päällä.
Hänen nukkuessaan paimenet näkivät enkelin. Enkeli oli kaunis ja valoisa. Se laskeutui alas siihen paikkaan, jossa paimenet olivat paimentamassa lampaitaan. Siitä ei ollut pitkä matka Betlehemiin. Nähtyään enkelin paimenet olivat niin peloissaan, että he kaatuivat maahan ja peittivät kasvonsa. Mutta enkeli sanoi heille:
“Betlehemin kaupungissa syntyi juuri pieni poika. Hän on niin hyvä, että kun hän kasvaa isommaksi, niin Jumala tulee kutsumaan häntä omaksi pojakseen. Ja hän tulee opettamaan meitä rakastamaan toisiamme ja Jumalaa. Ja olemaan riitelemättä ja satuttamatta toisia. Ja hänen nimensä tulee olemaan Jeesus Kristus. Ja ihmiset tulevat käyttämään hänen nimeään rukouksissaan, koska he tulevat tietämään, että Jumala pitää siitä nimestä ja että heidänkin tulisi siitä pitää.”
Enkelit kehottivat paimenia menemään siihen talliin, jossa Jeesus Kristus oli, ja etsimään Jeesusta Kristusta syöttökaukalosta. Niin paimenet tekivätkin. He polvistuivat yöllä syöttökaukalon ympärille ja sanoivat:
“Jumala siunatkoon tätä lasta!”
Koko Israelin suurin kaupunki oli nimeltään Jerusalem. Nasaret ja Betlehem olivat Israelissa. Israel oli Jeesuksen synnyinmaa. Vähän niin kuin Helsinki on Suomen suurin ja hienoin kaupunki, niin Jerusalem oli Israelin suurin ja hienoin kaupunki. Jerusalemissa asui kuningas nimeltä Herodes. Eräänä päivänä Jerusalemiin tuli joukko viisaita miehiä. He eivät olleet israelilaisia, vaan olivat tulleet Jerusalemiin kaukaa itäisistä maista. He sanoivat kuninkaalle:
“Olemme nähneet taivaalla tähden, josta ymmärrämme, että on syntynyt poika, josta on tuleva mies, jota kaikki rakastavat.”
Kun Herodes kuuli mitä viisaat miehet sanoivat, hän tuli kateelliseksi, koska oli ilkeä mies. Hän koetti kuitenkin peittää kateutensa viisailta miehiltä. Herodes kysyi viisailta miehiltä:
“Missä se lapsi on?”
Viisaat miehet vastasivat:
“Me emme tiedä. Mutta me uskomme, että tähti näyttää meille tien. Tähti, jota olemme seuranneet on nimittäin kulkenut koko matkan edellämme, aina tänne saakka.”
Herodes pyysi heitä etsimään lapsen käsiinsä tähden avulla ja sitten tulemaan takaisin kertomaan hänelle, mistä lapsen voisi löytää. Niin viisaat miehet jatkoivat matkaansa. Ja tähti kulki heidän edellään, kunnes se lopulta pysähtyi siihen paikkaan, jossa Jeesus Kristus oli. Tämä oli hyvin ihmeellistä, mutta Jumala halusi, että tapahtuisi juuri näin.
Tähden pysähdyttyä tallin kohdalle viisaat miehet menivät sisälle talliin, josta he löysivät Jeesuksen Kristuksen ja hänen äitinsä, Marian. Viisaat miehet rakastivat Jeesusta Kristusta niin paljon, että antoivat tälle joitain lahjoja. Sitten he lähtivät takaisin omaan maahansa. He eivät kuitenkaan menneet samaa reittiä kuin olivat tulleet, eivätkä he kertoneet Herodekselle Jeesuksen Kristuksen olinpaikkaa, vaikka Herodes oli sitä heiltä pyytänyt. Viisaat miehet nimittäin ajattelivat, että Herodes oli kateellinen Jeesukselle Kristukselle, vaikkei Herodes sitä ollut heille myöntänytkään. Niinpä he lähtivät sieltä, yöllä, kiertäen Herodeksen asuinpaikan kaukaa. Samana yönä enkeli ilmestyi Joosefille ja Marialle ja sanoi:
“Viekää lapsi turvaan Egyptiin, muuten Herodes tappaa hänet.”
Egypti on Israelin naapurimaa. Sinne Joosef ja Maria veivät Jeesuksen Kristuksen. Isä, äiti ja lapsi saapuivat turvallisesti Egyptiin.
Mutta kun julma kuningas Herodes tajusi, että viisaat miehet eivät tulisi takaisin hänen luokseen ja hän ei siitä syystä tulisi löytämään lasta, Jeesusta Kristusta, niin hän käski sotilaansa ja kapteeninsa koolle ja käski heidän tappaa kaikki alle kaksivuotiaat lapset hänen valtakunnassaan. Ilkeät miehet tekivät niin. Lasten äidit juoksivat pitkin katuja kantaen lapsiaan ja koettaen piilottaa niitä kellareihin ja luoliin, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä. Sotilaat tappoivat miekoillaan kaikki lapset, jotka vai löysivät. Tätä kauheaa murhaa kutsutaan viattomien murhaksi, koska pienet lapset olivat niin viattomia.
Kuningas Herodes toivoi, että Jeesus Kristus olisi ollut yksi heistä. Mutta Hän ei ollut, ja kuten tiedättekin, Hän oli paennut Egyptiin. Siellä Hän asui, isänsä ja äitinsä kanssa, kunnes paha kuningas Herodes oli kuollut.
Kirjoittanut: Charles Dickens, The Life of Our Lord
Suomentanut: Jaakko Ojala
No comments:
Post a Comment